Helsingin henkireiät

Miksi Villi Stadi?

Kaupunki tarvitse kaupunkiluontoa

Yhä suurempi osa Suomen ja koko maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Teknologisesta kehityksestä huolimatta ihmisten luomat rakenteet ovat riippuvaisia luonnon prosesseista. Kaupungeissa keskeisiä ovat seuraavanlaiset ekosysteemipalvelut, jotka parantavat ihmisten elämänlaatua ja ylipäätään mahdollistavat olemassaolomme:

Veden puhdistus ja pidättäminen. Kaupunkien kasvillisuus suodattaa saasteita ja pienhiukkasia myös sadevedestä. Näin ollen esimerkiksi Itämeren suojelussa kaupunkiluonnolla on aivan olennainen rooli. Elävillä, vettä pidättävillä pinnoilla on myös tärkeä osa hulevesien käsittelyssä. Sadevesiviemäriemme kapasiteetti ei riittäisi, elleivät niityt ja metsät pidättäisi osaa hulevesistä. Hulevesien hallinta onkin hyvä esimerkki siitä, kuinka kaupunkiluonto ja viheralueet toimivat ”vihreänä infrastruktuurina” osana kaupungin muuta infrastruktuuria.

Lämpöhuippujen tasaaminen. Kaupunkiluonto toimii puskurina lämpötilan noustessa, lievittää kaupunkien lämpösaareke-efektiä ja osallistuu ilmamassojen liikuttamiseen ja vaihtumiseen. Ilmastonmuutoksen edetessä kaupunkikasvillisuudella voidaan todella säästää ihmishenkiä.

Lisäksi kaupunkiluonto tarjoaa ainakin pölytyspalveluita, biologista tuholaistorjuntaa sekä maaperän ylläpitoa ja kunnostamista.

 

Sinä tarvitset kaupunkiluontoa

Ilman puhdistus. Eritoten metsät, mutta käytännössä mikä tahansa vihreä pinta, sitovat ilmansaasteita pois ihmiskeuhkoja rasittamasta, olipa kyse hiilidioksidista, typen oksideista tai pienhiukkasista. Luonto hellii keuhkoja myös kosteuttamalla mikroilmastoa. Luonnollisesti viheralueet toimivat myös hiilinieluna.

Kaupunkiluonnon hyödyt eivät rajoitu biofysiikkaan. Kaupunkiluonto edistää fyysistä terveyttä ensinnäkin kannustamalla liikkumaan. Kynnys lähteä lähimetsään lenkille on usein huomattavasti matalampi kuin mennä kuntosalille tai maksullisiin harrastuksiin. Lancetissa julkaistun brittitutkimuksen mukaan etenkin alempien tuloluokkien edustajista ne, jotka asuivat viheralueiden lähellä, olivat terveempiä ja pitkäikäisempiä kuin ne, joilla oli matkaa viheralueisiin. Monimuotoinen lähiluonto myös ehkäisee allergioita. Japanissa ”metsäkylpyjä” eli metsässä oleilun terapeuttisia vaikutuksia on tutkittu paljon: metsäkokemus muun muassa voimistaa elimistön puolustusjärjestelmää.

Samalla kaupunkiluonto parantaa ja ylläpitää psyykkistä terveyttä. Luonnossa oleskelu lievittää stressiä, rauhoittaa ihmistä ja auttaa tunteiden käsittelyssä. Viher- ja luontoalueet tulisikin ottaa huomioon mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevänä tekijänä. Oman lähialueen viheralueet ovat monille rakkaita paikkoja. Mikäli tunne yhdistää useampia naapureita, viheralueesta tulee myös sosiaalista hyvinvointia lisäävä tekijä: merkittäväksi koettu viheralue tukee paikallisidentiteetin syntymistä ja synnyttää luontevaa yhteisöllisyyttä. Onkin tutkittu, että kaupunkiluonto edistää maahanmuuttajien kotoutumista.

 

Luonto tarvitsee kaupunkiluontoa

Vaikka kaupunkiluonto parantaa elämänlaatua, lisää toimintakykyä ja auttaa näin pitämään talouden rattaat pyörimässä, se ei kuitenkaan ole olemassa vain ihmisiä varten. Monipuolisen maankäytön johdosta kaupungit tarjoavat elinympäristöjä lukuisille lajeille, jotka ovat harvinaistuneet muualla. Biodiversiteetin hupeneminen taas on ilmastonmuutostakin suurempi maailmanlaajuinen ympäristöongelma. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa kaupungit ovat siis – hyvin suunniteltuina! – merkittävässä roolissa.

 

Teksti: Joel Jalkanen ja Aino Assmuth,