Helsingin henkireiät

Villi stadi kaavoituksessa

Voidaan osoittaa, että villi kaupunkiluonto on välttämätöntä terveellisen kaupunkiekosysteemin kannalta. Tästä huolimatta monet jäljellä olevat Helsingin luontoalueet on uudessa yleiskaavaehdotuksessa merkitty tiiviin rakentamisen kohteiksi. Väestöennusteiden mukaan Helsingin väkiluku lisääntyy vuoteen 2050 mennessä 250 000 uudella asukkaalla, ja kaupungin olisi tarjottava heille asuntoja. Tämä tulee olemaan haastavaa, mutta fiksulla kaupunkisuunnittelulla se on mahdollista tehdä menettämättä villejä kaupunkimetsiä, rannikkoalueita, saaria, kosteikkoja, niittyjä ja muita luontoalueita. Juuri Helsingin vihreys tekee siitä yhden maailman parhaimmista pääkaupungeista elää.

Kun puhutaan kaupunkiluonnon säilyttämisestä tai sen väistymisestä rakennusten ja infrastruktuurin tieltä, puhutaan kaavoituksesta.  Kaavoitusjärjestelmän pinnallinenkin tunteminen auttaa siksi hahmottamaan tapoja, joilla kaupunkiluonnon tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Helsingissä on parhaillaan meneillään uuden yleiskaavan valmistelu. Helsingin kaupunginvaltuuston on tarkoitus tehdä yleiskaavasta päätös viimeistään vuonna 2016. Yleiskaavalla tulee olemaan ratkaiseva merkitys viheralueiden kohtalon kannalta, joten juuri nyt kannattaa kiinnostua kaavoituksesta!

Kaavoitus prosessi suomessa

Kaavoitus perustuu Maankäyttö- ja rakennuslakiin. Ympäristöministeriön mukaan ”maankäytön suunnittelujärjestelmän lähtökohtana on tarkentuva suunnittelu, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä yleispiirteiset kaavat, eli maakuntakaava ja yleiskaava, ohjaavat yksityiskohtaisten asemakaavojen suunnittelua.”

Kuva: Trogain, Creative Commons licence

Käytännössä hierarkian ylätason kaavat jättävät usein paljon tilaa erilaisille ratkaisuille yleiskaava- ja asemakaavatasolla. Siksi leijonanosa kaavoitustyöstä tehdään kunnissa

Kaavoitus prosessi Helsingissä

Helsingissä kaavoituksen kulkuun ja osallistumisen vaiheisiin voi tutustua Kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta.

Keskeistä on, että poliittiset päättäjät eivät voi valtuustokäsittelyssä enää parannella kaavaesitystä, vaan heidän on joko hyväksyttävä se sellaisenaan tai hylättävä se kokonaan. Päättäjät perustelevatkin usein kaupunkiluontoa uhkaavien kaavojen hyväksymistä sillä, että parempiakaan ei ole tarjolla. Paras hetki vaikuttaa kaavoitukseen on siis jo paljon ennen valtuusto- tai edes lautakuntakäsittelyä.

Kannattaako osallistua?

Osallistuminen kannattaa vähintäänkin siksi, että se avaa näköaloja kaupunkisuunnitteluun ja tutustuttaa muihin kaavoituksesta kiinnostuneisiin ihmisiin. KSV:n Laiturilla järjestetään säännöllisesti työpajoja kaupungin kehittämisestä ja kaavoituksesta. Osallistua voi myös kommentoimalla netissä viraston linjauksia tai kaupunkilaisten visioita.

Tee se itse

Parempaa, vihreämpää ja villimpää kaupunkia voi alkaa luonnostelemaan myös itse. Jos vallitsevalle kaupunkisuunnittelulle pystytään esittämään riittävän kiinnostavia, pohdittuja ja realistisia vaihtoehtoja, kehityksen suunta voi muuttua. Tämänsuuntaisia yrityksiä on jo tehty ja parhaillaan vireillä. Östersundomin varjokaava on Helsingin, Vantaan ja Sipoon luontojärjestöjen sekä Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin yhteishanke, jossa on luotu yleiskaava-alueelle vaihtoehtoinen, ekologisempi maankäytön suunnitelma. OURcity-projektissa joukko Aalto-yliopiston arkkitehtuurin tutkijoita ja opiskelijoita laati yhdessä asukkaiden kanssa Meri-Rastilaan vaihtoehtoisen osayleiskaavan, jossa päästiin viraston esitystä vastaavan asukasmäärään nykyistä kaupunkirakennetta tiivistämällä, metsää hävittämättä. Pro Helsinki 2.0 -ryhmä työstää vaihtoehtoista, korostetun urbaania yleiskaavaa, jossa jäisi runsaasti tilaa myös viheralueille.

Lue lisää:

http://www.yleiskaava.fi/yleiskaava/kaavaprosessi/